Rotko, kuilu.

Havahduin tänään ((8.9.2019) toteamaan asian, jonka olen jo tiedostanut ajat sitten. Olen sen hyväksynyt ja jopa kannustanut asioiden tapahtuvaksi siihen suuntaan. Nimittäin sen seikan, että asioista päättäjien ikärakenne on rajusti nuorentunut jo pitemmän aikaa.

Katri Kulmunin valinta Keskustan puheenjohtajaksi, herätti lopullisesti tajuamaan tapahtuneen.

Olen myös miettinyt, että mitä ¨vanhanliiton¨, Keskustapuolueen, sekä entisen Maalaisliiton miehet ja naiset, varsinkin Pohjanmaan, Satakunan sekä Hämeen alueilla tuuminat uudesta puheenjohtajastaan, 32 vuotiaasta nuoresta naisesta. Puolueen, jonka edustajat on mielletty edustavan Kari Suomalaisen piirtämiä hahmoja, maalaistalon jykeviä isäntiä ja emäntiä.

Tosin sen aikaisia tiloja ja talojakaan ei taida olla enää montaa. Tilat ovat suurentuneet ja erikoistuneet. Navetat, onko ne enää navetoita? Jos ei, niin mitä ne ovat? Ne ovat teknistyneet ja tieteellistyneet, niistä on tullut tuotantolaitoksia. Niitä pyörittämään, kuten muutakin liikeyritystä, tarvitaan kouluttautunutta väkeä. Reipas poika ei enää riitä. Tarvitaan: teknikoita, agronomeja, ekonomeja ja insinööreitä. Entisen kantatilan muut jäsenet muuttavat kaupunkeihin ja muihin kasvukeskuksiin vieden mukanaan Keskustalaista ja Maalaisliittolaista aatetta, sen rippeitä.

Keskustassa, kuten myös kaikissa muissakin puolueissa, sekä päättävissä elimissä päätöksiä tekee ja meitä johtaa: tohtorit, maisterit, insinöörit, ekonomit ja muut koulutetut. Pääsääntöisesti he ovat nuorta väkeä, 25- 50 vuotiaita naisia ja miehiä. En näe siinä mitään moitittavaa. Päin vastoin, kannatan sitä, sillä kyseessä on heidän on tulevaisuus. Se, mitä he tänään päättävät, siitä he huomenna maksavat. Eli, tapahtukoon heidän tahtonsa. Minulla ja ikäisilläni ei ole enää paljoa aikaa.

Se, mikä minua surettaa on, että puhumme eri kieltä, emme läheskään aina ymmärrä toisiamme. Lisäksi rohkenen väittää, että he eivät näe puuta metsältä. He eivät yksinkertaisesti osaa ajatella ja nähdä asioita yksinkertaisesti, käytännöllisesti. Heidän täytyy verkostoitua, suuntautua ulos päin ja puhua kongreettisesti vierasta kieltä. Vaikuttaa joskus jopa siltä, että Suomen kielen käyttö koetaan jopa, sivistymättömäksi ja häpeäksi. Heidän on nähtävä ja koettava kaikki, tutkimuksina, tilastoina, taseina ja prosessi kaavioina. Onko se oikein? Toivottavasti.

Tämä, kuten muutkin kirjoitukseni, purkaukseni saattavat vaikuttaa kaksijakoisuudelta. Myönnän sen. Olen huomannut olevani kaksijakoinen, en tiedä vielä kuka olen, etsin itseäni, jota alan pikku hiljaa löytämään. Olen vasta nyt toipumassa niistä, mitkä elämääni aiemmin hallitsi. Ne olivat: työ, työ ja työ, sekä jatkuva kipu. Elin vuosikymmenet niitten sumussa. Olen heräämässä, toipumassa vasta nyt, vaikka olen ollut eläkkeellä lähes kymmenen vuotta, mutta ilmeisesti auttamattomasti liian myöhään.



Kuvitus kuva on kaapattu netistä: Kuva julkaistaan tekijänoikeuksista vapaana käytettäväksi Creative Commons CC0-lisenssin alla.  Kuva ei varsinaisesti liity kirjoitukseeni kuin vertauskuvallisesti. Kirjoitus jossa on kuva herättää huomiota paremmin ja luetaan useammin kuin kuvaton teksti.
Kuvitus kuva on kaapattu netistä: Kuva julkaistaan tekijänoikeuksista vapaana käytettäväksi Creative Commons CC0-lisenssin alla. Kuva ei varsinaisesti liity kirjoitukseeni kuin vertauskuvallisesti. Kirjoitus jossa on kuva herättää huomiota paremmin ja luetaan useammin kuin kuvaton teksti.

Näyttää siltä, että joka asiassa, liikkeiden ja ammattien nimistä lähtien halutaan käyttää vierasta kieltä. Ei ole kahviloita, muotiliikkeitä ja muita kauppoja, ynnä muuta. Työn tekijöissä ei ole myyjiä, toimitusjohtajia, myynti päälliköltä ja niin edelleen, ne on nimetty vieraalle kielelle.

Tuote selostukset ja asennus ohjeet rupeaa pikku hiljaa hivuttautumaan vieraalle kielelle, kuten tuotteiden nimetkin. Puhumattakaan ulkomaisia tuotteita ja tai tietokoneelle asennettavien ohjelmia ja niiden lisä osia. Ohjeita ei Suomeksi, on Puolaksi, perus- ja mandariini Kiinaksi, muttei Suomeksi ja Savoksi. Perustellusti voidaan jo kysyä, että onko kaikki markkinointi suunnattu vain ulkolaisille? Suoranaisesti matkailijoille suunnattu markkinointi on asia erikseen. Meillä on, onneksi, yhä kasvava ulkomaalaisiin pohjautuva työntekijä kunta, se lienee meidän pelastus. Minusta Suomen kielen osaaminen ja nimen omaan ymmärtäminen on ehdoton edellytys, työ markkinoilla. Julkisuudessa on ollut kirjoituksia, että kaikki lääkärit eivät osaa ja ymmärrä Suomea, se on jo potilasturvallisuus riski. Em. ovat tietenkin kirjoitukseni käänteinen asia, mutta liittyy asiaan kuitenkin.


Suomalaisten osaamista arvostetaan ulkomailla ja he ovat ilmeisesti haluttuja ulkomaisilla työ markkinoilla. Niissä tilanteissa kysytään kielitaitoa. Mitä useampaa, sitä parempi. Enää ei ilmeisesti riittäisi se, että osaisi pyytää paikallisella kielellä lisää santapaperia. Itse olen kielitaidottomana liikkunut hieman maailmalla. Mitään en ole silti jäänyt paitsi. Tuskin paikallisetkaan. 
Myönnän, enemmän olisin varmasti saanut, jos olisin osannut paikallisia kieliä. Missään en myöskään nähnyt esite tekstejä tai kuullut palvelua muulla, kuin paikallisella kielellä.

Olen kolmasti yrittänyt opiskella englantia, aina se on jäänyt kesken. Viimeksi törmäsin Will futuuriin. Mikä se muuten on? Enää minun on tosin turha yrittää.